Vaasasta Helsinkiin muuttamassa olleet Jonna ja Emelie etsivät kotia. Useampikin kohde oli jo katsottu, mutta mitään sykäyttävää ei ollut löytynyt. Kunnes osuttiin tähän asuntonäyttöön…

Asunto on 70-neliöinen ja valoisa, läpitalon huoneisto. Se sijaitsee idyllisessä, vanhassa vuonna 1928 rakennetussa Helsingin kantakaupungin kivitalossa ja rauhallisella sisäpihalla olevassa rapussa. Pohjaratkaisu on loistava, heti sisään tullessa äiti ja tytär tiesivät, että tästä voisi tulla koti. Tyyliltään se ei kuitenkaan vastannut toiveita.

Huoneistoa oli aiemmin remontoitu onneksi vanhaa kunnioittaen, jonka vuoksi kaikki alkuperäiset väliovet olivat säilyneet ja leveälankkuinen puulattiakin oli osassa huoneita vielä uudistettavissa.

Emelie ihastui kotiin välittömästi ja suunnitteli jo täyttä päätä, miten kodista saataisiin kaksihenkiselle perheelle täydellinen.
– Hän näki heti, että isosta olohuoneesta tehtäisiin makuuhuone, sillä siinä oli leveät ja suljettavat pariovet. Varsinaiselle olohuoneelle taas saataisiin tilaa uudistamalla keittiö. Siitä lähdimme yhdessä liikkeelle, Jonna muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtumia.

Sen sijaan asunnon keittiö sai lähteä, sillä se oli levittäynyt melko laajalle alueelle, ja uuden huonejärjestyksen takia tilaa tarvittiin napata siltä olohuonekäyttöön.
– Asunnossa ollut keittiö sai uuden kodin helposti. Laitoin ilmoituksen huokeahintaisesta keittiöstä nettikirpputorille ja ostaja kävi itse purkamassa ja kuljettamassa sen pois.

Suunnittelija hakusessa
Kun tila oli tyhjä, ryhdyttiin uutta keittiötä ja säilytystiloja toden teolla suunnittelemaan.

Jonnalla oli omassa mielessä jo paljon ajatuksia kalusteiden rytmiikasta ja siitä, kuinka paljon varsinaiset keittiötilat saisivat hallita avotilaa.
– Katselin pinterest-kuvia, seurasin instagramia ja ostin kaikki mahdolliset lehdet. Oma tyylini on vahva, mutta sain sieltä kotiin vielä lisää ideoita.
Keittiö, kosteat tilat ja kodin säilytyksen järjestäminen haluttiin kuitenkin antaa ammattilaisten käsiin.

Ensimmäinen keittiösuunnittelija visioi tilaan oman näkemyksensä, joka ei tuntunut millään tavoin omannäköiseltä. Toinenkaan suunnittelija ei päässyt ideatasolta eteenpäin ja lopulta Jonna kysyi apua visionäärisemmän suunnittelijan löytämiseksi Aran Cucinelta. Tätä kautta löytyi muotoilija Oskari Oranen, joka on suunnitellut paljon persoonallisia ratkaisuja ja, joka tuntee hyvin Aranin kalusteiden muokattavuuden ja mahdollisuudet.

Oskari tuli paikalle, kerroin hänelle toiveemme ja hän pystyi ideoimaan jo paikan päällä ensimmäisen suunnitelman, mitä lähdettiin viemään eteenpäin. Olimme samalla aaltopituudella välittömästi, Jonna kiittelee.

Päinvastaisessa järjestyksessä
Jonna oli jo ennen keittiösuunnittelun alkamista päättänyt, mitkä koneet hän haluaa keittiöönsä. Hän pohti pitkään, raskisiko ostaa uuteen kotiin unelmoimansa kaasulieden. Kun asuntokauppoihin perehtynyt tuttu kertoi, miten kaasuliesi nostaa huoneiston arvoa saman verran kuin sauna, valinta oli selvä. Keittiöön valittiin De Dietrichin Domino -liesi, joka koostuu kaasu- ja induktioliesistä, sekä teppanyaki-tasosta. Tilaan ei haluttu myöskään perinteistä seinä- tai kattoasenteista liesituuletinta, vaan tasoon asennettu alaspäinvetävä tuuletin.

– Halusin satsata remontissani laatuun, kestävyyteen ja tyylikkyyteen. Kun kodinkoneet oli valittu jo etukäteen, oli niihin varattava summa tarkoin tiedossa alkumetreiltä saakka, eikä valinnoista tarvinnut enää joustaa. Keittiö rakennettiin koneiden ehdolla ja niiden ympärille.

Uudessa huonejärjestyksessä keittiö-olohuone on suorakaiteen muotoinen, avara huone, jonka päässä on pieni, suojaisa syvennys.
Tähän syvennykseen sijoitettiin kahdelle sivulle korkeat kaapistoseinät. Peräseinälle asennettiin uuni ja mikro. Niiden viereen integroitiin jääkaappi-pakastin ja uunien alle, kaapin oven taakse saatiin piiloon kuivaava pesukone. Koneiden ympärille jäi vielä runsaasti säilytystilaakin.

Myös syvyyssuunnassa litteä, mutta korkea kaappi sivuseinällä on tehokkaassa hyötykäytössä. Oven takaa paljastuu muun muassa laseille ja mukeille tarkoitettu hyllystö.

Mattamusta ja vedinurallinen keittiö on rakennettu Aran Cucinen Erika-kaapeista täysin yksilöllisesti suunnitelmien mukaan. Mitä kaappeja ei löytynyt vakiomallistosta, ne tehtiin tehtaalla mittojen mukaan.

Keittiö jatkuu syvennyksen kaapistoista seinänviertä pitkin leveänä alakaapistona puoleen väliin huonetta, josta alkaa olohuone. Pitkälle pöytätasolle sijoitettiin vesipiste ja liesikokonaisuus. Jonna toivoi tasoksi mahdollisimman ohutta materiaalia. Sen suhteen oli oltava tarkkana, sillä Domino-liesi on hyvin painava kokonaisuus. Oskarin ehdottama HI-MACS -kiviakryyli kestää suurtakin painoa ja täytti kaikki tyylilliset toiveet, joten se asennettiin pöytäkaapistojen päälle.

Myös viinikaappi oli Jonnan kodinkonelistalla. Alun perin hän oli ajatellut täyskorkeata kaappia, mutta kun Oskari Orasen piirtämään keittiösuunnitelmaan sopi paremmin tason alle sijoitettava versio, päädyttiin tähän malliin.

– Lasiovinen, Tip-open –mekanismilla ilman ovikahvaa avautuva viinikaappi katkaisee sopivasti pitkän mustan kaapistorivin ja on paikallaan oikeastaan sisustuksen viimeistelevä yksityiskohta.

Rentoa tyylikkyyttä
Koti sai remontissa uuden, nuorekkaan ja raikkaan ilmeen.

Hiottu ja valkoiseksi maalattu puulattia narisee kotoisesti jalkojen alla, syvät ikkunapenkit, korkeat huoneet ja alkuperäiset väliovet ovat kauniisti remontoituna hyvin tyylikäs kontrasti linjakkaille kalusteille. Vanhaa on kunnioitettu, mutta sen rinnalle on tuotu rohkeasti modernia muotoilua ja 2010-luvun asujiensa toiveet täyttävää käytännöllisyyttä.

Kodin tyyli ei ole kuitenkaan tiukkaa skandinaavista minimalismia. Siihen on selkeästi saatu vaikutteita Jonnan keski-Eurooppaan suuntautuneilta työmatkoilta, joka sallii yllättäviäkin kontrasteja, rohkeampia yhdistelmiä ja rosoisuuttakin. Jonna kertookin, että trendien sijaan hän on innostunut ennemminkin estetiikasta ja oivaltavasta suunnittelusta.

Oman kodin remontti kesti kauan ja oli suuritöinen, mutta lopputulos on Jonnan ja Emelien toiveiden mukainen.

– Pelkäsin aluksi ihan turhaan, että onko musta sittenkin liian raskas tähän tilaan. Mutta koska olimme samalla aaltopituudella Oskarin kanssa heti ensi tapaamisesta lähtien, päätin luottaa hänen vahvaan näkemykseensä, ja se kannatti.